Taas pahoja unia: oli oikein ikävää herätä aamulla. Mutta pakkohan se oli päivä kääntää paremmaksi. Iloa vaan pintaan.

Autoa sain kaivaa melko kauan lumen alta. Lämmitystä tunnin verran ja sitten vaan liikenteeseen. Kadut olivat kuin perunapeltoa, kyllä siinä auto tärisi. Olin Härmälässä yhdentoista jälkeen ja hoitaja tuli avaamaan minulle asiakkaan oven.

Purin muuttoa ja petasin pedin. Sain purettua 11 muuttolaatikkoa kolmessa tunnissa. Ihan OK mielestäni. Kirjahylly täydentyi sekä keittiön kaapit. Lisäksi laitoin vaatteita kaappeihin ja tavaroita kylpyhuoneeseen. Pedin petaus oli surkeaa: kaikki lakanat ja pussilakanat olivat ihan risoja. No, niillä mentiin mitä oli. Sosiaalityöntekijän kanssa soittelin päivällä. Hän toivoi että soittaisin asiakkaalle ja sopisin uutta aikaa. Asiakas on skitsofreenikko jonka kanssa on hankala tulla toimeen. Soitan hänelle. Olisi eka asiakas jonka kanssa en tulisi toimeen. Haastava juttu!

Ajoin kotiin ja lähdin teen jälkeen kaupunkiin. Kävin kehon koostumusmittauksessa, joka oli ihan onneton esitys. Tavallinen vaakapunnitus ja hyvin pikainen sellainen. Hinta 10 euroa. Se nyt tuli selväksi että olen lihonut lokakuusta 1,8 kiloa. Mihinkään pudotusryhmään en mennyt. Kyseessä oli Herbalife myyntijuttu. Plääh!

Kotona join pojan kanssa kahvit. Poika lähti autollani töihin ja palasi kotiin jo ennen kahdeksaa. Minulla oli silloin ruoka valmiina: perunoita ja nakkikastiketta.Poika teki lumityöt oiken hyvin.

Päivän onnistumiset:

1. Kiva työkohde ja hyvää työtä

2. Tapasin vanhan luokkakaverini Koskikeskuksessa

3. Poika teki lumityöt