Kummallista että aina vähän jännittää mennä uuden asiakkaan luokse. Puhelimessa tai sähköpostissa saa jotain kuvaa tulevasta, mutta silti.

Tänään oli ikkunanpesua Hämeenpuistossa ja en todellakaan saanut helpolla parkkipaikkaa. Jätin autoni kahden tunnin kiekkopaikalle ja kävin välillä siirtämässä kiekkoa. Ikkunat olivat superlikaiset: sisällä poltetaan tupakkaa ja ulkona leijuu lyijypöly. Tosi puhtaaksi en niitä saanut, mutta asiakas vaikutti tyytyväiseltä. Joimme kakkukahvit ja sovimme seuraavan siivouskerran. Ihastelin asiakkaan hienoa pölyhuiskua ja nyt minä tulen saamaan sellaisen. Asiakas lähtee syyskuulla lomamatkalle Espanjaa ja lupasi tuoda huiskun tuliaisena.

Kiirehdin seuraavaan paikkaan ja siellä minua jo odoteltiin. Perheen poika lähti koirien kanssa pois kun minä pääsin taloon sisälle. Vaihdoin perheen sänkyihin petivaatteet, ikkunoista pesin koirien kuononjälkiä, ravistelin saniaiset ja muutoin oli normi siivous. Juttelin asiakkaan naapureiden kanssa: sattumoisin ovat järjestötuttujani.

Kotona olin vasta kahdeksan maissa: poikkesin ruokakaupan kautta. Poika oli mennyt kouluun jo klo 8.00, mutta koulu alkoikin vasta kymmeneltä. Huomenna on kyllä taas aikainen herätys.

Päivän onnistumiset:

1. Uusi asiakas otti yhteyttä: tutustumiskäynti torstaina.

2. Työviikko on täynnä tilauksia.

3. Koiramme on taas paremmassa kunnossa: viikonloppuna sillä oli vaivaa etujaloissa.