Aamulla kello herätteli jo kahdeksan aikaan. Kyllä olisi nukuttanut vielä. Onneksi huomenna saa nukkua pitkään. Aamupalana oli kuppi teetä ja kaksi ruisleipää.

Olin vakikohteessani jo kymmeneltä ja työmatka sujui jaloin. Vastassa oli perheen iloinen koira ja hiihtolomalla ollut tytär. Tyttö lähti kaverilleen yhdentoista maissa. Siivous sujui ihan ennätysajassa: ihmettelin että olinko unohtanut jonkun jutun, vai mikä on syynä. Luulen että ajatus antoi aikaa. Ajattelin nimittäin että kylläpä aika riittää hyvin, ei mitään hätää. Se toimi! Jos olisin tuskaillut että aika ei riitä millään, niin sekin olisi toiminut. Kokeilkaa piruuttanne!

Tulin kotiin ja söin ruuan. Huilasin hetken aikaa sängyssä ja lähdin toiseen kohteeseen. Siellä odotteli ohjelappu: voisitko siivota lavuaarit ja hanat oikein hyvällä aineella. Tässä kohteessa on siivousaineita ainakin 40 pullollista, osa ulkomailta ostettuja. Nyt käytin sitten kotimaista (onko kotimaista?) Vimiä altaiden siivoukseen.

Kotimatkalla hain pojalle ja itselleni pitsat. Luin pitsapaikassa Kauppalehteä ja nyt tilasin sen itselleni (yritykselle) neljäksi kuukaudeksi tutustumistarjouksena. Ale 50 % ja nyt hinnaksi jäin noin 50 euroa.

Lunta on tuprunnut koko päivän. Poika oli illalla lumitöissä tunnin verran ja sitten ulkoilutti koiran. Minä nautiskelin viikonlopun alkamisesta telkkarin äärellä. Katselin Pokka pitää ja Sydämen asialla tallennukset. Päälle vielä hauskat kotivideot.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua Teille kaikille!

Päivän onnistumiset:

1. Ajatusmalli toimii. Sitä saa mitä tilaa.

2. Poika teki lumityöt ja ulkoilutti koiran.

3. Aah! Perjantai taitaa olla viikon paras päivä.