Soittelin molempien siskojeni kanssa tänään. Toinen oli koiranäyttelyssä Helsingissä ja hänen koiransa oli vanhimmalla siskolla hoidossa. Siskoni kävi näyttelyssä hakemassa lisätietoa espanjan vesikoirasta: aikoo hankkia sellaisen.


No, siskollani oli teoria kisaamme anorexiasta. Koiramme sai juuri ison säkin erikoisruokaa ja kissalle on ollut tarjolla vain lähikaupan Latzia. Ehkä kissa päätti olla syömälakossa, kunnes ruokavalio paranee? Tänään ostin sille eläinkaupasta kallista erikoisruokaa. Jo maistui kissalle sapuskat! Ja lääkkeenanto onnistui tosi hyvin.


Sain asiakassoiton. Nainen kyseli tammikuulle äidilleen siivousapua. Lupasin auttaa. Nainen asuu täällä lähistöllä ja olemme hyvänpäiväntuttuja. Samalla muistin että heidän perheellään on kuljetusalan firma. Kyselin työharjoittelupaikkaa pojalle. Sain ohjeet että poika ottaa yhteyttä heidän kuljetuspäällikköönsä ensi viikolla.


Menin illalla hakemaan kaveriani Kangasalta ja matkasimme Urkuun syömään. Yksi kaverimme jo odotteli siellä. En viitsinyt pyytää poikaa kyytimieheksi, aivan sama juoko ruuan kanssa yhden oluen vai ottaako vettä. Ruoka oli hyvää ja tarjoilu erittäin ystävällistä. Aika harvinaista herkkua että tarjoilija (olisiko ollut peräti hovimestari) auttoi takin sekä päältäpois että päälle. Oli mukava rupatella noin neljä tuntia kavereiden kanssa kuulumisia. Eniten minua nauratti kun kaverini kertoi äidistään: hänelle on kuulemma tullut nyt vanhuudenoireita. Kaverini äiti on 90-vuotias.


Tampereen seudulla on nyt rankka hernerokkasumu. Pakkanen on väistynyt ja lämpöasteita on muutama. Loskaa on tiet täynnä. Toivotaan että jouluksi tulee lunta.


Päivän onnistumiset:

1. Kissa syö ruokaa.

2. Mukava ilta kavereiden kanssa.

3. Hyvä ruoka ja palvelu Urussa.