Puhelin soi aamulla aika tiiviisti. Ensimmäinen puhelu tuli pankista. Siellä virkailija ilmoitti että yritykseni asiakas haluaa muuttaa eräpäivää laskuunsa. Kysymyksessä oli se viime perjantainen mummeli. Hän joka ensi kehui minut ja sitten valitti. Nyt oli kysymys taas periaatteesta. Työ oli tehty perjantaina ja laitoin eräpäiväksi seuraavan perjantain. Postitin laskun sunnuntaina ja se oli ollut perillä vasta tiistaina. Nyt sovimme eräpäiväksi tulevan tiistain ja ilman viivästyskorkoa. Virkailijan puheesta päätellen tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun hän joutui soittelemaan tämän asiakkaan asioita. Muori haluaa olla tarkka ja saada huomiota itselleen. Joku huvihan se pitää leskirouvallakin olla.

Sitten soitettiin eräästä yhdistyksestä, olin saanut heiltä jo aiemmin viime viikolla sähköpostia. Haluaisivat että kirjoittaisin heistä juttua Moro-lehteen. Luulivat että olen lehden toimittaja. Olen kyllä kirjoitellut kyseiseen lehteen aikoinaan aika paljonkin, mutta oikea (palkkaa saava) toimittaja en ole. Ehdotin heille Tamperelaisen tarjoamaa juttua yhdistyksille. Eli yhdistyksen yhteyshenkilö voi kirjoitella lehteen ja nettiin asioita. Tällä yhdistyksellä voisi olla oma kirjoittaja, minun aikani ei riitä kirjoittamaan kahdesta yhdistyksestä. Olen jo lupautunut kirjoittamaan omakotiyhdistyksestä. Laitoin illalla sähköpostia tälle yhdistykselle.

Uusi (mahdollinen) asiakas soitti ja kyseli ikkunanpesua. Ilmoitti ikkunoiden lukumääräksi neljä ja lisäksi olisi vielä parvekelasit. Sanoin että en voi näin näkemättä sanoa mitään urakkahintaa tai aika-arviota. Lopulta sanoin että pesuun menee vähintään kolme tuntia. Mies miettii asiaa ja mahdollisesti soittaa myöhemmin tilauksen.

Kaverini soitti ja juttelimme niitä näitä. Kaverini oli saanut myytyä poikansa asunnon Orivedellä. Sovimme että menemme yhdessä syömään työpäiväni päätyttyä. Kaverini kävi vielä illalla meillä kahvilla. Söimme tekemääni mustikkapiirakkaa. Pakastin alkaa olemaan aika tyhjä, mutta en taida raaskia mansikoita pakastaa. Hinnat on aika pilvissä.

Työpäiväni oli kaksituntinen. Olin Messukylässä vakituisessa paikassani. Tein erittäin pienen viikkosiivouksen, koska keskityin ikkunanpesuun. Ikkunat olivat juuri niitä kaikkein hitaimmin pestäviä. Kuusi pestävää pintaa, eli ”ylimääräinen” kolmas lasi on liitetty myöhemmin. Kiinnitysmekanismi on hankala ja ikkunat jumiintuvat tosi herkästi. Jätin laskun tästä ja viime viikon käynnistä. Ikkunoidenpesua jatkan seuraavalla viikolla.

Poika lähti kaverilleen iltapäivällä. Ehdimme syömään yhdessä nakkikeittoa jonka sulatin pakkasesta. Eiliseltä kaveriltaan poika tuli vasta yöllä, kun olin jo nukkumassa. Luultavasti tänä yönä käy samoin.