Tänään meillä oli mukava koulupäivä. Me kurssilaiset olimme jotenkin haikeissa tunnelmissa. Juuri kun tutustuttiin paremmin, niin yhteiselo loppuu. Vielä huomenna on koulua ja sitten ensi maanantaina on loppukahvitus.

Osa ryhmää esitteli tänään lopputyönsä, niin minäkin. Kaikki saivat kehuja. Ainoastaan yksi mies jännitti esitystään liikaa. Hänen puheestaan ei saanut aina selvää. Kannustavaa palautetta hänkin sai. Kerättiin kolehtia opettajan lahjaa varten. Jokainen antaa euron ja saadulla summalla ostetaan Arabian lyhty ja suklaata.

Tänään sain soiton vakuutus Fenniasta. Kertoivat minulle että minulla on uusi yritys. Tarvitsenko vakuutuksia? Jaa vähän nopeaa toiminta. Sovin, että vasta torstaina minulla on aikaa jutella asiasta. Verottajalta tuli tänään todistus että olen maksanut asiallisesti veroni. Tämä todistus liitetään starttiraha-anomukseen. Paperisotaan on siis vielä edessä.

Koulun jälkeen köllähdin hetkeksi sohvalle. Heti kotiin tultua olin syönyt Sokokselta ostettua jauhelihakiusausta ja sitten alkoi ramaisemaan. Poika herätteli minut sohvalta klo 21.00.

Pari kaveriani soitteli ja juttelimme tärkeimmät kuulumiset. Annoin koiralle ruokaa ja käytin sen ulkona. Komensin poikaa nukkuman. Hänen luokkansa on menossa huomenna vierailulle Kurun metsäoppilaitokseen. Korostin, ettei sovi myöhästyä. Lainasin huomiseksi pojan herätyskelloa. Tällä kellolla herää kuolleetkin, niin kauhea ääni siinä on. Sävelmä on It’s a long, long way to Tipperary. Musiikki tulee marssin tahtiin.

Huomenna on vielä koulua ja edessä on viimeiset esitykset. Koko ryhmää ajatellen, niin minä taidan olla ainoa joka oikeasti on perustamassa yritystä. Suurin osa on käynyt kurssin vain päiväraha-aikaa pitkittääkseen tai jotain muuta.