Heräsin yöllä kauheaan yskänkohtaukseen, luulin että tukehdun. Join vettä ja menin takaisin maate. Nousin ylös kymmenen maissa.

Täytin ja päällystin täytekakun. Kakun väliin tuli mansikka-banaanimössöä, kermavaahtoa ja Dajm-rakeita. Kissa kerkesi vähän lipaisemaan kermavaahtoa, ennen kuin ajoin sen keittiöstä pois. Koristelin kakun vasta myöhemmin kiiwin suikaleilla, hopearakeilla ja marmeladikoristeilla. Kakku odotteli juhlapaikalle vientiä ulkorappusilla tiiviin kuvun alla. Jääkaappi oli nimittäin niin täynnä ettei kakku mahtunut sinne. Ulkolämpötila olikin juuri sopiva, eli sama kuin jääkaapin lämpötila.

Soitin tyttärelle kahden maissa iltapäivällä. Vihdoinkin hän vastasi puheluuni. Pyysin anteeksi ja totesin että en tarkoittanut mitään pahaa Aamulehdessä olleella valokuvalla. Tytär oli edelleen vihainen ja sätti minua. Kerroin että tulen pojan kanssa syntymäpäiville puoli neljän maissa. Sitten aloitin itkemisen.

Kun minä itken, niin se ei ole pientä nyyhkimistä vaan suoraa vollotusta. Talouspaperirullasta kului puolet kun kuivasin silmiä ja niistin nenää. Kun ajoin tyttären luokse sovittuun aikaan kakun kanssa, niin oli vaikea nähdä ajotietä. Vettä satoi rankasti, tuulilasi on kulunut sekä silmät olivat sumeana kyyneleistä.

Annoin kakun tyttärelle ja sanoin että en voi tulla synttäreille tämän näköisenä, silmät punaisena. Lähdin saman tien kotiin. Kotona keitin kupillisen teetä ja söin kinkkuleivän. Sitten ajattelin riitaamme tarkemmin. Edessä voisi olla monen viikon puhumattomuus ja kärsimystä ainakin minulle. Uskon että tytär olisi kärsinyt myös. Parempi yrittää sopia asiat heti.

Komensin pojan kyytiin ja lähdimme synttäreille. Olin ensin kohentanut ulkonäköäni lisäämällä meikkivoidetta ja laittamalla ripsiväriä. Silmien punaisuutta en saanut pois. Toki kaikki vieraat näkivät että olin itkenyt: olin kuin itkuvirsikuoron johtaja.

Tytär oli hieman hämmästyneen näköinen kun olimme ovella. Samalla hän oli myös tyytyväisen näköinen. Juhlavieraat, eli molemmat siskoni, toisen siskon mies ja heidän lapset vitsailivat meille. Eikös teillä ollut perheriita menossa? Ihanat sukulaiset. Joimme kahvia ja söimme hyvää täytekakkua. Lopulta heitettiin huulta Aamulehden kuvistakin. Kummityttöni täyttää ensi vuonna 25-vuotta. Lupasin laittaa hänestä lapsuuskuvan Aamulehteen, eikä saisi sitten suuttua. Tyttärellä on muuten nyt 12 kappaletta Teema-mukeja. Vieraat toivat toivotut lahjat.

Illalla tein itselleni ja pojalle nakkipitsat. Emme ehtineet päivällä syömään ollenkaan. Oloni on nyt ihan väsynyt. Itkeminen vie voimat. Elimistöni suolapitoisuus väheni varmaan huomattavasti itkemisen myötä. Verenpaineeni oli illalla normaali, ainoastaan pulssi oli koholla.