Kello oli soimassa kymmeneltä, mutta heräsin vasta yhdentoista jälkeen. Selkä oli ihan jumissa ja sen oikominen kesti kauan. Kävellä köpöttelen ja välillä menen sänkyyn makaamaan selälleni. Sängyssä selkänikamat rutsahtelevat paikoilleen ja sitä myöten selkä on taas käyttökunnossa.

Aika pian heräämisen jälkeen sain myös rytmihäiriön. Pulssi oli 200 yli puolen tunnin ajan. Mittasin pulssin sykemittarillani. Pidinkin sitten mittaria koko päivän ranteessani ja pulssi on ollut satasen hujakoilla koko ajan. Paitsi lenkillä.

Lähdin nimittäin kaverini kanssa Kangasalan Kisapirtin maastoon lenkille. Meillä oli myös koirat mukana. Ilma oli mitä parhain ja oli mukava ulkoilla. Lenkkimme kesti hieman vajaat puolitoista tuntia. Sykkeeni oli luokkaa 130-140, vaikka menimme ihan rauhalliseen tahtiin.

Tämä rytmihäiriö oli muistus minulle. Minun on suhtauduttava vakavasti kuntoni nostamiseen. Päätin että joka päivä teen ainakin puolen tunnin lenkin, yritän syödä terveellisesti ja välttelen stressiä. Nämä toimenpiteet nyt ainakin alkuun.

Pojan kanssa söimme tänään kattilallisen riisipuuroa. Minulle yksi annos ja pojalle loput. Pojalla alkaa huomenna uusi jakso, eli uusi lukujärjestys on käytössä. Kaikkina muina aamuina kahdeksaan, paitsi maanantaina yhdeksään. Hänellä on liikuntaa tässä jaksossa viisi tuntia viikoittain. Todella hyvä juttu!

Tein illalla jauhelihapitsaa. Aineet löytyivät sekä pohjaan että päälliseen. Mutta oregano oli loppu ja se olikin paha juttu. Sävelsin sitten maustamista: timjamia, paprika- ja chilijauhetta. Ei ne ihan oreganoa korvanneet, mutta hyvää siitä pitsasta tuli kuitenkin.

Pakkanen on nyt kiristynyt seitsemään asteeseen. Lunta ei ole satanut tänään Huomenna on vielä pakkasta mutta ennustuksen mukaan sää lauhtuu sitten nollan hujakoille. Jos en innostu huomenna talvirenkaista vaihtamaan, niin menen sitten bussilla kaupunkiin. Odotan kovasti Indonesialaisen ruuan kurssia. Olen varannut myös pakastusrasioita mukaan, jos kaikki tekemämme ruoka ei tule syödyksi.