Stockmannin kanta-asiakkaat saivat helmikuussa käyttää kaksi kymmenen eron arvoista etuseteliä. Minulla homma jäi viimetippaan. Töihin mennessä ostin vävypojalle deodorantin: alennuksen jälkeen hinnaksi jäi 13 euroa. Hyväksi luettiin jo helmikuulla ostamani muut tuotteet, kokonaisostoksien hinta meni yli viidenkymmenen euron. Toisen setelin käytin työpäivän jälkeen. Ostin ruokaa, meikkivoiteen ja saippuan. Tyttären kanssa joimme kahvit Stockmannilla ja söimme täytetyn patongin puoliksi.

Matkasimme samalla bussilla kotiin ja tytär laittoi työhakemuksia eteenpäin netissä. Osuuspankin kesätyöpaikkoihin oli viimeinen hakupäivä tänään. Saatiin sekin hakemus eteenpäin. Mistähän tytär on oppinut viimetipan ihmiseksi? No, äidiltään tietysti. Vaikka asiat hoidetaan viimetipassa, niin kyllä ne tulee hoidettua!

Tytär on menossa huomenna opiskeluryhmänsä kanssa yritysvierailuille. Hänellä on nyt kaikki vaatteet pesulassa tämän tulipalon alun takia. Mitään sopivaa talvitakkia ei löytynyt kotoa. Edes isäni vanha villakangastakki ei kelvannut. 40-luvun hieno olkatopattu takki olisi ollut mielestäni ihan sopiva. Soitin kaverilleni, joka on aika samankokoinen tyttäreni kanssa. Tytär lähti vielä illalla sovittelemaan hänen takkejaan.

Poika oli kaverillaan tänään. Tuli kotiin vasta ennen ilta kymmentä. Hän ei ollut hakenut minulle tullutta Yves Rocher pakettia. Täytyykin poiketa huomenna lähipostissa.

Pidän huomenna etäpäivän, eli soittelen kotoa käsin ja teen kauppaa PlusTV:n korteista.