Hätyyttelin poikaa kotiin puolenyön aikaan. Joo, joo. Seuraavan kerran soitin yöllä kahden jälkeen. Joo, joo. Sitten menin nukkumaan ja heräsin seitsemän jälkeen. Poika ei ollut ilmestynyt kotiin ja taas minä soittelin. Joo, joo ihan kohta. Paapatin että huomenna on kouluaamu ja missä välissä aiot ehtiä nukkumaan. Nyt kello on yksi, eikä poika ole tullut vieläkään kotiin.

Nenä on ihan tukossa ja aivastuttaa. Olen juonut kuumaa teetä ja söin katkarapukeittoa. Nukkuminen on aika hankalaa kun nenä on tukossa. Nyt kyllä menen päiväunille.

Ruokakaupassa on pakko käydä ja samalla poikkean kaverilleni kahville. Hän lupasi leipoa joulutorttuja. Oikeastaan en ole mikään joulutorttujen ystävä, mutta kyllähän ne ovat herkullisia juuri uunista otettuina.

Jatkan tarinaa illalla.

Jatkoa klo 21.15

Poika tuli kotiin ennen kahta iltapäivällä ja meni sohvalle nukkumaan. Yökylässä oli ollut kuulemma tosi kivaa. Minä nukuin päiväunia iltapäivä neljään asti. Olo olikin unien jälkeen hieman parempi.

Tytär soitti ja lähdin hakemaan häntä Kaukajärveltä. Kävimme ruokakaupassa ja kahvilla kaverini luona. Tarjolla oli niitä joulutorttuja ja jäätelöleivoksia. Kaverini saksanpaimenkoira hössötti ihan hulluna ja kerjäsi pöydästä torttuja. Kylässä ollessa sain puhelun tädiltäni.

Tämä äitini nuorin sisko oli saanut kuukausi sitten sydänkohtauksen järkytyksen takia. Hän oli löytänyt naapurin miehen kuolleena. Miehen lapset olivat soittaneet tädilleni, että hän menisi tarkistamaan naapurin asioita, kun mies ei vastaa puhelimeen eikä ollut ilmestynyt työpaikalleen. Täti soitti poliisit paikalle kun kukaan ei tullut aukaisemaan ovea ja koira haukkui villinä sisällä. Poliisit menivät sisälle ja mies löytyi kuolleena yläkerrasta. Samana iltana tätiäni alkoi ottamaan sydämestä. Meilahteen sairaalaan ja siellä todettiin sydänkohtaus. Vika paranee kuulemma vuodessa, mutta uusia järkytyksiä pitää välttää.

Vein tyttären hänen uudelle asunnolle. Siellä hänen poikakaverinsa oli asentanut kavereidensa kanssa keittiönkaappien rungot jo paikalleen. Ja samoin työtasot sekä kaakelit. Kyllä se homma vähitellen etenee.

Poika soitti juuri kun olin tyttären kanssa siellä uudella asunnolla. Kello oli kahdeksan illalla ja poika ilmoitti että hän menee nyt yöunille. Saa nähdä kuinka pirteänä huomenna herää? Tänään oli silmien alla ihan mustat renkaat. En kyllä ymmärrä  miksi yöllä pelaaminen on hauskempaa kuin päivällä pelaaminen.