Vaikka oli vapaapäivä, heräsin ennen yhdeksää. Aamupäivä meni lehtiä lukiessa ja telkkaria katsoessa. Katsottiin pojan kanssa piirrettyjä. Kyllä vanha kunnon Maantiekiitäjä naurattaa aikuistakin. Puolenpäivän jälkeen alkoi ramaisemaan ja kellistyinkin koiran kanssa päiväunille. Onneksi tytär soitti puoli kahden maissa ja herätti minut. Meillä oli sinne synttäreille meno.

Laitoin äkkiä itseni kuntoon: pikameikkaus ja vaatteiden vaihto. Hain tyttäreni autolla Kaukajärveltä ja matkasimme kohti Tesomaa. Juhlat olivat kerrostalon kerhohuoneella ja vieraita oli paikalla melko paljon. Viimeksi näiden vieraiden kanssa tapasimmekin helmikuulla päivänsankarin äidin hautajaisissa.

Juhlissa ehdimme olemaan vain hieman yli tunnin. Tyttärellä oli kiire jääkiekko-otteluun. Hänen poikakaverillaan on Ilveksen kausikortti työn puolesta. Vein tyttären jäähallille ja jatkoin siitä matkaa kotia kohti. Hain matkalla Lidlistä sitä ihanaa raejuustoa ja pari pakettia pakasteruokaa. Vapaapäivinä on sitten helppo ruokkia itseään niillä.

Lähdin koiran kanssa lenkille. Laitoin itselleni sykemittarin ja nyt menimme oikealla sykkeellä. Teskun kuntotestissähän sain ohjeet liikuntaan. Oli todella vaikeaa mennä niin hitaasti, kun määräys kuului. Minulla on aivan älyttömän korkea leposyke: heti kun painoin sykemittarin päälle ulkorappusilla, niin se näytti lukemaa 117. Lenkki kesti vajaan tunnin ja keskisyke oli 118, maksimi 128. Ohje oli 40-60 minuuttia kävelyä ja syke 95-125. Ilma oli aivan ihana. Aurinko paistoi ja tuuli oli lempeää. Koira on sitten mukava lenkkikaveri, meidän jutustelu oli kyllä aika yksipuolista.

Olenkin nyt täällä kotona yksin. Poika lähti jo päivällä kaverilleen ja lupasi tulla yhdeksän maissa kotiin. Olen hieman siivoillut ja järjestellyt täällä kotona. Pojan huone on siivottava huomenna totaalisesti. Tänään laitan sieltä huoneesta verhot ja petivaatteet pesuun.