Könysin eilen illalla kellarista vanhan polkupyöräni esille. Pyörä on ollut kellarin kätköissä pari, kolme vuotta. Aiemmin olin aina keväisin tuonut pyörän pihaan tuulettuman, ajaminen jäi yleensä aika vähiin. Viimeiset pari vuotta olen silloin tällöin lainannut tyttären pyörää. Hänellä on amerikkalainen miestenpyörä, siinä on paksut renkaat ja ajoasento on matala. Kyllä oli tänä aamuna outo lähteä ajamaan vanhalla pyörälläni työharjoittelupaikkaan: sai istua ihan selkä suorassa ja korkealla istuminen oli kuin olisi ajanut 1800-luvun pyörällä. Vaihteisiin en uskaltanut koskea ollenkaan, hyvä kuin joku vaihde oli päällä. Jarrut toimivat sentään ja ilmakin pysyi jotenkuten renkaissa.

Työharjoittelussa keskityin lähinnä pölyjenpyyhkimiseen ja ihan omasta aloitteestani. Tutustuin siinä samalla tämän lahjatavaraliikkeen valikoimiin. Tavaraa tässä puodissa kyllä riittää: leluja, taloustavaroita, koriste-esineitä, kortteja, kodintekstiilejä, kynttilöitä, saippuoita, jne. Online-koneelta lunastin oman jokerivoittoni ja sijoitin siitä osan supermonivetoon.

Tänään kaupan takahuoneessa oli ihana chihuahua. Koira oli isompi kuin olin ajatellut. Takahuoneessa piti kyllä liikkua varovasti, ettei olisi vahingossa tallonut koiraa. Leikin koiran kanssa aika paljon. Leikeissäkin piti olla varovainen: on eri asia leikkiä puolitoistakiloisen minikoiran kanssa kuin esimerkiksi nelikymmenkiloisen saksanpaimenkoiran kanssa. Meistä tuli tämän pikkukoiran kanssa tänään hyviä ystäviä.