Tänään on ollut tylsä päivä. Väsymyksen piikkiin laittaisin osan ja osittain tylsyys johtuu omasta asenteestani.

Olin aamulla kuin zombie: naama kalpeana ja hiukset ihan pystyssä. Työharjoittelussa olin aamulla kaksi tuntia sovituskopin vartijana. Siihen tuotiin minulle julmettu määrä vaatteita purettaviksi. Eli vaatteet muovipusseista pois ja kuljetustelineeseen roikkumaan. Sain muuten monta mojovaa sähköiskua sekä käsiin että jalkoihin. Kun olin vaatemäärästä selvinnyt, tuotiin hervoton kasa lenkkareita eteeni. Tehtävänä oli löytää oikeat parit ja laittaa ne ripustuskoukkuihin. Se olikin haastava tehtävä. Tästä urakasta selvittyäni, sain taas kasan lastenvaatteita pusseista purettaviksi ja henkareihin ripustettaviksi. Paitoja, takkeja ja housuja. Revi muovipussi auki, laita vaate henkariin ja sitten tangolle roikkumaan. Koko päivä yhtä ja samaa. Aloin jo epäilemään, että onko tämä myyjän ammatti todellakaan minun juttuni? Hauskempaa olisi varmaan sisustusmyyjänä.

Kysyi pomolta luvan, että saan huomenna vähän kierrellä eri osastoilla katselemassa esillepanoja. Se sopi kyllä ja pomolla onkin huomenna vapaapäivä. Minäkin otan vähän rennommin. Kun olen ihan ilmainen työntekijä, mielestäni minulla saisi olla hieman enemmän vapauksia kuin vakituisella henkilökunnalla.

Vien jälleen autoni huoltoon, eli korjattavaksi. Teboililla vaihdetaan uusi laturin remmi torstaina tai perjantaina. Kivaa päästä sitten taas ajelemaan.