Olin siis tänään torstaina tyttäreni kanssa oopperassa. Molemmat olimme ekakertalaisia. Ensin ooppera tuntui pitkäveteiseltä. Mutta koko ajan se parani. Lopulta tuntui ihan luonnolliselta laulut ja muut oopperaan liittyvät asiat.

Väliajalla joimme kahvit voileipäkakun kera. Väliaika oli mielestäni pidempi kuin konserteissa yleensä. Hyvin ehti kahvitella ja käydä vessassa.

Sitä ihmettelin, mitenkä oopperapari kestää toistensa aariat? Jos laulat (huudat) soolosi suoraan toisen korvaan, niin meneekö siinä melkein tärykalvo rikki?

Olihan se hyvä kokemus, tuli paikattua sivistyksessä ollut aukko. Nyt olen käynyt ooperassa, koskahan tulee seuraava kerta? Haluaisin nähdä Carmenin.