Vaikka jo eilen ilmoitin, etten nyt voi vastaanottaa tarjottua työtä, vielä soitettiin ja pyydettiin käymään. Lupasivat maksaa junalipunkin ja kahden viikon työ muuttui jo kuukauden työksi. Kiitin työtarjouksesta ja kieltäydyin. Perustelut; työpäivä matkoineen kestäisi 12 tuntia, joutuisin keskeyttämään työllisyyskurssin ja samalla heikentäisin mahdollisuuttani päästä varsinaiselle ammattitutkintoon tähtäävälle kurssille. Ja haluan myös viettää vapaa-aikaa ja nähdä lapsiani. On se muuten kumma ettei Hämeenlinnasta löydy pätevää työtöntä, vaan sitä on metsästettävä Tampereelta.

Kolmas kurssipäivä meni psykologisia testejä tehden. Tutustuimme myös erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, varsinkin oppisopimusmalliin. Ryhmä vaan paranee, ihmiset juttelevat tauoilla vilkkaasti.