Sain eilen tiedon hyvän ystäväni kuolemasta. Hän oli kuollut lauantaina sairaskohtaukseen, ruumiinavauksessa selviää lopullinen syy. Ehdimme tuntea toisemme noin kaksikymmentäseitsemän vuotta. Hän oli minua puoli vuotta vanhempi. Oma kuolevaisuus tuli miltei heti mieleen. Itsekästä?

Tapasimme toisiamme joskus useammin ja joskus tapaamiset taas harventuivat. Yleensä kävimme yhdessä teatterissa. Onneksi tapasimme toisemme juuri pari viikkoa sitten yhteisellä lounaalla. Muistan vieläkin hänen katseensa ja kuinka hän sanoi että ”soitellaan ja nähdään”.

Laitoin illalla hänen muistokseen kynttilän palamaan. Hautajaiset ovat helmikuulla. Muistelen hyvää ystävääni lämmöllä.