Hain eilen työvoimatoimistosta kaavakkeen jolla voin hakea kurssille. Edellinen hakemus ei vakuuttanut työkkärin väkeä, joten tähän panostin vielä enemmän. Ilmoitin suostuvani kaikkeen muuhun paitsi yötyöhön. Suorastaan kaipaan pätkä- ja osa-aikatöitä. Jos tarvitaan, työskentelen myös ympäristökuntien tarjoamissa työpaikoissa. Itseäni kehuin niin että meinasi superlatiivit loppua. Saa nähdä kuinka käy, hakuaika päättyy nyt joulukuulla. Tammikuulla olen varmasti haastatteluissa ja kurssi alkaa saman kuun lopulla.

Lasten isä toi eilen pojan kännykän meille. Nyt se toimii, suojauskoodi oli purettu kaupassa. Hieno ajatus ostaa omalle pojalle kännykkä, mutta miksi käytetty puhelin? Akun kansi on teipillä kiinni, toivottavasti edes akku on uusittu. Uuden puhelimen olisi saanut muutamalla kymmenellä eurolla, merkin ei tarvitse olla Nokia.

Ei sitten isä ehtinyt sisälle ollenkaan poikkeamaan, kun oli menossa perheensä kanssa kotiin päin. Poikani on tavannut isäänsä tänä vuonna ehkä 3-4 kertaa ja asumme sentään samassa kaupungissa. Kaksi viimeisintä kertaa oli; joulupäivä ja pojan rippijuhlat. Joskus tekee oikein pahaa, kun TV:stä tulee isä-poika juttuja.