Menin uuteen työkohteeseen sovittuna aikana. Siivosin oikein perusteellisesti eli imuroin jalkalistatkin ja siirtelin huonekalut. Sohvan alta löytyikin vaikka mitä: suklaakonvehteja, karkkipapereita ja tietysti kissankarvoja. Imuroin myös kaikki hämähäkinseitit pois.

Minulla oli lasku mukana, mutta veinkin sen pois. Huomasin perheen seinäkalenterista että he odottivat minun käyntiäni myös tulevana torstaina. Minä olin luullut että menisin vasta seuraavan viikon torstaina seuraavan kerran. Mutta toki menen paikalle heti tulevana torstaina. Ja vien silloin viiden tunnin laskun mukanani.

Juuri kun pääsin kotiin, ex-poikakaveri soitti ja ilmoitti tulevansa kylään. Hän moottoripyöräili meille ja päätimme mennä yhdessä asuinalueeni uuteen kahvila-ravintolaan. Otimme pojan mukaan. Ravintolassa oli tänään avajaiset ja hyvien tarjouksien takia paikka oli ihan täynnä. Pitsan olisi saanut vasta tunnin päästä. Minun nälkäni ei niin pitkää odottelua olisi kestänyt. Niinpä ajoimme läheiselle grillille ja ostimme hampurilaiset. Oli mukavaa istua pihalla, syödä ja jutella. Ex-poikakaveri kertoi Brasilian reissustaan.

Kun pääsimme meidän kotipihaan, ex-poikakaveri löysi pihastani kuolleen siilin. Siltä oli valunut suolet pihalle. Eli se oli tapettu. Luulen että naapurin pojat ovat kavereineen olleet asialla. Yhtenä iltana kuulin kun pojat huusivat ”voi v#ttu, tosi ällöö” ja yksi poika hosui talikon kanssa. Olivat sitten varmaan heittäneet kuolleen siilin pensasaidan yli meidän pihaan.

Meillä kotona teimme yhdessä Aamulehden rock- ja popkisaa. Keksimme aika monta uutta kappaletta kuva-arvoituksiin, nyt niitä on selvitetty yli sata kappaletta. Vastausaikaa on vielä viikko jäljellä. Kävin illalla kirjastossa. Palautin lainaamani kirjat ja lainasin yhden kirjan. Lisäksi lainasin elokuvia ja äänikirjoja.

Tytär soitti illalla ja ilmoitti olevansa meidän lähikahvilassa, siinä uudessa. Hän oli tilannut pitsan ja kyseli haluammeko maistaa sitä. Minä menin paikalle, koska piti vielä käydä ruokaostoksilla. Toivottelin uudelle yrittäjälle menestystä paikallisen omakotiyhdistyksen puheenjohtajan ja yhdistyksen puolesta. Yrittäjä muistikin minut Annalan grillin asiakkaana.

Olin jo käynyt Lidlissä, mutta unohdin ostaa kissanruokaa. Lidlissä oli muuten uusia ostoskoreja, tai pitäisikö sanoa ostoskärryjä. Korit olivat julmetun suuria ja niissä oli myös työntökahvat. Niitä voi työntää kuin kottikärryjä ikään. Asiakkaat ihmettelivät niiden käytäntöä.

Tytär ja pitsa tulivat sitten meille. Poika sai pitsasta pari palaa, minä yhden, tytär söi muutaman ja pari palaa säästettiin tyttären poikakaverille.

Naapuruston mies toi minulle heidän kotiavaimensa. Olivat lähdössä lomamatkalle vajaaksi pariksi viikoksi. Minä saan tyhjennellä heidän postilaatikkoa ja samalla pitää silmällä perheen 17-vuotiasta poikaa. Poika asustelee enimmäkseen tyttökaverillaan, mutta ehkä bilettääkin kotonaan. Juttu on ihan OK, tämä naapuruston mies on juuri se joka laittoi autooni uutta osaa takalokareihin. Ehkä saan maksaa työn oravannahkoina.

Huomenna minulla onkin yllättäen vapaapäivä. Asiakas ilmoitti että lapset ovat sairaana ja siivous on peruttu tältä viikolta. No, huomenna on kirjallisia töitä: tulostelen tiliotteen kirjanpitäjälle, sorvaan ajopäiväkirjaa ja vien mainoksia lehtiin.