Poika heräsi yllättävän hyvin aamulla. Minä lähdin häntä ennen bussipysäkille, poika kulkee eri bussilla. Kun pääsin linja-autoon, poika jo soitti että oli myöhästynyt omasta bussistaan. Hän kyllä kerkesi vielä seuraavallakin bussilla kouluun. Päivällä sain tekstiviestin, missä poika tiedusteli omaa henkilötunnustaan. Tiesin siis että hän oli koululla. En soittanut iltapäivällä pojalle, koska ajattelin vasta illalla kysellä kuulumisia. Tytär oli soittanut veljelleen ja kysellyt ensimmäisen koulupäivän tunnelmia.

Kotona poika sitten kertoi päivästään. Luokalla on 16 poikaa, eikä yhtään tyttöä. Useimmilla pojilla on kaljukampaus. Lukujärjestys oli annettu, mutta ei vielä kirjalistaa. Lukujärjestys vaihtuu kahdeksan kertaa vuoden aikana. Ruoka oli ollut aika hyvää, vähän liian suolaista kyllä.

Minä tulin kotiin taas uudella rengaslinjalla. Olin jo aamulla soittanut linjan suunnittelijalle ja valittanut typerästä bussin seisontapaikasta. Suunnittelija sanoi että hänelle on tullut asiaan virhe ja asia korjataan pikaisesti. Ehdotin myös toisen pysäkkipaikan siirtoa. Mies lupasi hoitaa asiat eteenpäin ja pyyteli anteeksi.

No, taas tänään bussi pysähtyi huoltoaseman eteen kuten eilenkin. Sanoin kuljettajalle, että pysähdyspaikka ei ole enää tämä. Hän soitti pomolleen ja sai ohjeen olla vaan siinä parkissa. Soitin taas suunnittelijalle ja kehotin häntä kiirehtimään tiedonkulkua. Ettei taas huomenna olla parkissa huoltsikan edessä.

Onneksi naapurin rouva tuli hakemaan minua lenkille illalla seitsemän aikaan. Olin nukahtanut nojatuoliin. En lähtenyt lenkille, vaan lähdin Tullikamarille teatterikesän juhliin. Paikalla oli vain noin 40 henkilöä, vaikka odoteltiin seitsemääkymmentä osallistujaa. Tarjolla oli pikkusuolaista, olutta, siideriä ja viinejä. Minä olin autolla liikkeellä, joten en juonut mitään. Avaimiani ei löytynyt. Henkilö jolle olin laittanut meiliä, oli joutunut sunnuntaina sairaalaan saatuaan jalkaansa ärhäkän ruusun.

Lähdin juhlista niin että ehdin vielä Tullikamarin vieressä olevaan uuteen ruokakauppaan. Ostin jäätelöä, banaaneja ja maitoa. Poika oli toivonut banaanipirtelöä ja sitä saikin illalla.

Luulen että huomenna kerron pomolle kurssille pääsystä. Saa nähdä kuinka hän suhtautuu uutiseeni.