Koko sunnuntain oli nettiyhteytemme poikki. Soitin naapurille ja sain tietää että heilläkään ei netti toiminut. Vika ei siis ollut meidän koneessa. Yritin soittaa Elisalle, mutta linjalla oli ruuhkaa.

Nukuin taas pitkään, ihan kuin joku unitauti olisi päällä. Laitoin sentään itselleni ja pojalle ruokaa, samaa kuin eilen. Eli keitettyjä perunoita ja pari jauhelihapihviä. Poika ihmettelikin että kun olen nyt alkanut laittamaan ruokaa useammin. Itse asiassa ruuanlaittoon ei mene paljonkaan aikaa, tärkeintä on vain se aloittaminen. Ja se että tarvikkeita on kotona. Huomenna on taas täydennettävä ruokavarastoa.

Poikkesin illalla naapurissa maksamassa pojan kännykän. Hinnaksi sovimme 20 euroa. Tuli siinä kahvitkin juotua. Naapurin rouvan kanssa kehittelimme jotakin liikeideaa, jos vaikka alkaisimme yrittäjiksi. Minä kaavailin yrittäjäkurssin käymistä, niin sitten saisi starttirahan. Jos tämän myyjän kursin päälle olisi heti yrittäjäkurssi, niin menisin sinne. Siitäkin saisi tutkinnon.

Naapurissa vierailun jälkeen tulin kotiin ja siellä oli tytär sekä lasteni isä paikalla. Tytär oli keittänyt kahvia isällensä ja he siinä naureskelivatkin että minä se vaan käyn naapureissa kahvilla. Ja toden totta, niinhän se asia onkin. Mutta käy meilläkin aika paljon kahvivieraita. Että aika tasoissa ollaan. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa entistä kumppania, tätä lasteni isää. Puhuimme ummet ja lammet. Haimme pojalle syömistä vielä illalla. Kaukajärven Kotipitsa oli mennyt kiinni kello 21, joten ajoimme Hervantaan. Sieltä saimme pitsan PitsaServicestä. Kastelin vielä illalla kukat ja otin pihalla kuivumassa olleen maton sisälle kuivumaan. Huomenna on sitten taas koulupäivä, sekä minulla että pojalla.