Näin jo yöllä unta työpäivästäni. Heräsin kellon (kellojen) soittoon seitsemältä. Poika oli samaan aikaan hereillä. Join teetä ja söin leivät. Käytin koiran pihalla ja annoin kissalle ruokaa. Keitin vielä kaurapuuron itselleni.

Kun puuro valmistui, niin poika tuli kotiin. Hän oli myöhästynyt hygieniapassin kokeesta minuutin. Muitakin myöhästyneitä oli ollut oven takana. Aika tiukkaa meininkiä, vähän liiankin kanssa.

Olin siivoamassa ja raivaamassa koko päivän. En pitänyt edes ruokataukoa. Kohteena oli paperit. Lajittelin ne jätepaperiin, silppuriin ja ongelmiin. Ongelmat saa perheen äiti käydä läpi, mutta hänellä on helppo homma edessä. Paperit menevät joko säilytykseen tai silppuriin. Työtunteja tuli täyteen kuusi ja puoli tuntia. Oikeastaan olin töissä lähemmäs seitsemän tuntia ja lisäksi vein jätepaperit ja pahvit mennessäni pois. Tyhmää antaa extraa, vai ei?

Käsittelin perheen ja heidän yrityksenä pankkipaperit myös. Siellä tuli vastaan sekä hyvää että huonoa. Nyt vähän arveluttaa maksaako asiakas varmasti laskunsa? Jos ja kun olen heillä töissä koko ensi viikon, niin laskun summa on yli tuhat euroa. Mitä jos maksua ei kuulukaan?

Soitan huomenna tilitoimistolle ja kysyn apuja. Soitan myös terveyskeskukseen ja perun maanantaiksi sovitun ajan terveydenhoitajalle. Eläinlääkärille on myös soitettava ja kysyttävä koiralle lääkekuuria.

Huomenna olen menossa toiseen työkohteeseen. Kellot ovat soimassa ja toivottavasti herään. Tänään meni rytmi hieman sekaisin: nukuin koiran kanssa sohvalla ilta kuudesta yhdeksään ruuan jälkeen. En syönyt tänään töissä kuin banaanin ja pienen leivän. Ruokaa en viitsinyt mennä lämmittämään, koska paikalla oli asiakkaan vanhemmat. He olivat tulleet hoitamaan lapsia.