Heräsin aamulla kuuden maissa kauheaan meluun ja tärinään. Kadullamme oli työkone ja se rikkoi asfalttia. Yleensä nukun kuin tukki, mutta nyt heräsin enkä saanut enää unta.

Oli pakko nousta ylös. Hain Aamulehden postilaatikosta ja samalla menin työmiesten luokse juttelemaan. Kysyin että miksi hommat piti alkaa näin aikaisin. Selittivät että asfalttimiehet tulevat klo 7.00. Ja pah! Tulivat muuten vasta klo 10.30. Siihen meluun heräsinkin sitten toisen kerran.

Työpäivä alkoi vasta klo 13.00 Hervannassa. Vanha asiakas toivotti minut tervetulleeksi. Kyllä sitten ränkättikin, mutta sehän on hänellä tapana. Mukavasti me tulimme juttuun ja työt jatkuvat kahden viikon päästä.

Vein kirjanpitäjälle elokuun kuitit ja laskut. Kerroin hänelle omakotiyhdistyksen jäsenmaksumokasta. Kyllä häntä nauratti. Nyt minun pitää pyytää kaksi pöytäkirjaotetta: kokouksesta jossa "väärin maksettu" jäsenmaksu on käsitelty ja sitten sen oikaisu.

Hain Mäkkäristä eväät ja matkasin Pyynikille. Siellä oli perheen mies vastassa. Lähti kuntosalille ja pyöräilemään. Minä sain siivota rauhassa keittiön kaappeja.

Kotona olin kahdeksan maissa. Poika jo kyseli iltapalaa. Oli valvonut viime yön ja halusi nyt aikaisin nukkumaan. Viikonloppuvalvominen ei ole hyvä juttu! Soitin siskolleni ja kysyin voisiko hän olla se asiakas Kuningaskuluttajassa. Suostui, jos en ketään muuta saa. Kysyn suostumusta myös huomiselta asiakkaalta.

Huomenna matkaan Toijalaan raivaamaan ja sitten menen Tampereen Viialaan ikkunoita pesemään. Hyvä työpäivä siis tiedossa.

Päivän onnistumiset:

1. Työt sujuivat hyvin ja aikataulu piti kutinsa.

2. Auto on toiminut moitteettomasti.

3. Poika on taas oikeassa rytmissä.