Tänään olin tuttava-asiakkaan luona siivoamassa. Imurointi, moppaus, pölyjenpyyhintä, vessat ja keittiön siivous. Kaksi mattoa tuli myös tampattua. Työaika kahveineen kolme tuntia viisitoista minuuttia. Kahviin kului puolituntia ja laskutan siis kolmesta tunnista. Menen hänen luokseen taas parin viikon päästä. Hervannassa asuu muuten tosi kohteliasta porukkaa. Kaikki pihassa tai rappukäytävässä vastaan tulleet tervehtivät ja juttelivatkin muutamalla sanalla.

Sain tämänpäiväisessä työkohteessani puhelun viime perjantain asiakkaalta. Se ihana mummeli, joka kehui minut melkein taivaisiin, oli nyt kriittinen. Ensin hän kysyi miksei käyntikortissani ole y-tunnusta. Sitten hän kysyi miksi siivosin kellarivaraston niin huonosti? En ollut suostunut vaihtamaan hyllypapereita. Kysyi vielä, onko mankeloinnistani enemmän aikaa kuin kymmenen vuotta. Koska en ollut ihan tuore mankeloija, hän hylkäsi minut . Kuulemma viimeksi mankeloinut yrittäjä oli ollut huono ja muori oli joutunut mankeloimaan kaiken uudestaan. Sain siis niskaani edellisen yrittäjän karman.

Kerroin että käyntikortissa ei ole yleensä y-tunnusta. Laskussani se kyllä on. Muori kysyi laskun tuntimäärää. Ilmoitin että se on kolme ja puoli tuntia. Siitä hän ei valittanut ollenkaan. (Kun olisin tämän valituksen aavistanut, olisin voinut laskuttaa neljästä ja puolesta tunnista).

Kävimme yhdessä pyynnöstäni tarkistamassa kellarikopin tilanteen ennen lähtöäni perjantaina. Muori kehui ja kiitteli. Tänään hän väitti että olin kieltäytynyt vaihtamasta hyllypapereita. Toki olisin ne vaihtanut ja vaikka maalannut hyllyt, jos sitä olisi pyydetty. Minusta pelkkä pölyjen pyyhkiminen riitti ja muorikaan ei siihen mitään tuuminut. Taidan laittaa muorille kiitoskortin: kiitos hyvästä palautteesta! Nyt opin että eläkeläisten kanssa pitää olla tarkkana. On hyvin tarkkaan selvitettävä mitä he oikeasti haluavat.

Soitin siskolleni ja kerroin palautteesta. Sisko arveli että tällä asiakkaalla saattoi olla sellainen lääkitys, joka aiheuttaa mielialanmuutoksia. Ehkä niin.

Kävin iltapäivällä kirjastossa. Palautin osan lainoista ja lainasin lisää. Ehdin tänään katselemaan neljä jaksoa Matkalaukkukostajasta. Tosi hauska ja mielenkiintoinen kuvaus maaseudun elämästä. Toki liioiteltu, mutta osuva.

Huomenna on vapaapäivä, eli ei ole töitä. Minun on skarpattava taas, eli lisää mainoksia jakoon. Heinäkuun hiljaisuuden kirous on rikottava! Huomenna menen pojan kanssa elokuviin, silloin on viiden euron päivä. Toki reissu tulee kalliimmaksi poppareiden ja karkkien takia. Ajattelimme mennä katsomaan tätä elokuvaa.