Ensin eilisestä. Olin kaverini kanssa juhlissa: ruoka oli hyvää ja tapasin melko paljon tuttuja. Mikko Kuustonen esiintyi hyvin nauravaisena. En tiedä naurattiko häntä vanhat tanssivat naiset (minä en tanssinut), vai onko hänen esiintymisensä aina tuollaista? Bändin basisti oli kyllä näyttelijäainesta: vääntelehti kuin olisi soittanut vaikeaakin sooloa. Seurasin hänen basson näpelöintiä ja tahti oli kyllä aika verkkainen. Ihan perustempoa. Esa Kaartamo soitti kitaraa hienosti.

Päätimme lähteä kotimatkalle kymmenen jälkeen ja tietysti myöhästyimme bussista. Seuraavaa bussia olisi pitänyt odotella melkein tunnin verran. Päätimme lähestyä kotia mahdollisimman pitkälle. Eli kaupungista menimme kolmella bussilla eteenpäin: ensin Vuohenojalle, siitä vaihdolla Messukylään ja vielä yhdellä vaihdolla Kaukajärven Mäkkärille. Bussimatkalla sain kaverini pojan puhelimella kiinni ja tämä ihana poika kyyditsi meidät Mäkkäriltä kotiin autollaan. Bandidoksen kerhotilalla oli yöllä täydet valot, mutta poliisiautoja ei näkynyt.

Jos pienen valituksen tähän väliin saisin purkaa? Olen ennenkin kertonut naapurin kauheista kakaroista ja heidän kavereistaan (en vihaa yleensä lapsia, mutta nämä ovat tehneet vaikka mitä pahoja vapaan kasvatuksen ansiosta). Nyt pojille on hommattu trampoliini pihaan. Se on tietysti sijoitettu ihan rajallemme. Pojat hyppivät kavereineen siinä yömyöhään. Ei siinä mitään, mutta kun koko ajan pitää huutaa ja kiroilla. Voi v#ttu, v#tun v#ttu! Tätä "iloista" huutoa ei ole kiva kuunnella. Lisäksi perheen koira on pihassa ja haukkuu koko ajan kun pojat villitsevät sitä. Kääk!

Olin palolaitoksella yhdistyksemme ryhmän kanssa. Paikalla oli noin kaksikymmentä henkilöä, enimmäkseen lapsia. Meillä oli todella hyvä ja innokas opas. Kierros kesti melkein puolitoista tuntia, vaikka se yleensä menee tunnissa. Kesken kierroksen tuli hälytys ja pääsimme näkemään palomiesten nopean pukeutumisen ja autoon loikkaamisen. Kävimme myös palomuseossa, kuva on sieltä. Tampereen pääpaloasema täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Eilen tulikin sen verran kiire, että tytär sai autoni lainaksi. Hän oli töissä viime yön, eikä jaksanut lähteä elokuviin tänään. Oli ostanut jo lipun, mutta antoi sen sitten veljelleen. Elokuva oli ollut hyvä. Tytär vei veljensä kaupunkiin, ajeli välillä kotiinsa ja tuli sitten taas minua vastaan kaupunkiin. Auton bensamittari näyttääkin jo melkein nollaa. Auto on menossa huomenna huoltoon ja renkaidenvaihtoon. Nyt on haasteena kaivaa kesärenkaat pihavarastosta. Tietysti ne ovat siellä ihan perimmäisenä.