Yöllä heräsin viiden aikaan sydämen rytmihäiriöön. Kohtaus kesti tunnin verran. On minulla aiemminkin ollut rytmihäiriötä, mutta pitkä kohtaus on tosi inhottava. Ehdin siinä ajatella kuolemaakin. Ja kuntoilua! En ole käynyt verikokeissa enkä sydänfilmissä, vaikka sain lähetteen jo joulukuulla.

Sitten aamulla kahdeksan jälkeen heräsin puhelinsoittoon. Aika ironista että sain soiton Linnaimaan terveyskeskuksesta. Kyselivät minua palauttamaan heidän verenpainemittarin. Lupasin palauttaa, mutta ilmoitin että haluan paremman tilalle. Nyt lainassa ollut on joku erikoismittari, tarkoitettu varmasti bodareille. Hihna menee meikäläisen käsivarren ympäri melkein kolme kertaa ja hihnan leveys on olkapäästä kyynärtaipeeseen. Lupasivat normaalin mittarin minulle tilalle.

Olin terveyskeskuksella klo 15.30 ja ovet olivat jo kiinni. Eli menen huomenna uudestaan samalle reissulle. Kävin sitten kirjastossa palauttamassa lainojani ja lainaamassa uutta.

Tänään tuli koulutusrahastolta tieto että aikuiskoulutusstipendi on myönnetty minulle. Sain 339 euroa puhtaana käteen. Verotoimistosta tuli myös uusi verokortti. Kaikki asiapaperit on oltava kunnossa perjantaina kun palautan ensimmäisen starttirahahakemuksen. Jos siinä hakemuksessa on puutteita, niin käsittely voi viivästyä monta kuukautta. Voi pyhä byrokratia!

Illalla kävin tyttären kanssa kaverillani kahvilla. Kaverini pojat olivat lähteneet Saksaan enonsa kanssa. He etsivät vanhemmalle pojalle autoa. Poika on juuri saanut ajokortin. Tytär kävi vielä täällä kotona ja myöhään illalla vein hänet omaan kotiinsa. Ajokeli oli todella kauhea: lunta on tullut illan mittaan aika reilusti. Onneksi poika teki meillä lumityöt.

Koiralla on ollut kauhea hevosyskä koko päivän. Ei se ainakaan vilustunut ole, olisiko yskä nyt sydänyskää? Pahalta se ainakin kuulostaa. Vien koiran eläinlääkäriin jollei yskä lopu.

Viime öinen rytmihäiriö pelottaa vieläkin. Pelkään että ensi yönä herään taas, mutta yleensä rytmihäiriöni eivät ole tulleet peräkkäisinä öinä. Jos minusta ei kuulu mitään huomenna, niin minä olen varmasti kuallu. Tampereella sanotaan kuallu, eikä kuollut;-)