Työpäivästä sen verran, että taas oli nollapäivä. Tosin sain sovittua uusintasoittoja ja ne lohduttavat kyllä. Pieni epäilys tämän työn kannattavuudesta on hiipinyt takaraivoon. Huomenna menemme koko työporukan kanssa yhteiselle lounaalle. Osa työntekijöistä on nurissut minulle ja valittanut työnantajastamme. Kaikki ei olekaan niin hyvin, kun olen luullut. Työnantaja voisi kyllä joustaa työajoista.

Poikani lähtee huomenna Hämeenkyröön siskoni talolle. Hänellä on siellä hoidettavana kolme kissaa ja kaksi koiraa. Siskoni hakee talonvahdin huomenna puolen päivän maissa. Soitin toiselle siskolleni Kyrönlahteen ja totesin että hän on sitten poikani tukena, jos jotain sattuu. Eli poika soittaa tädilleen, jos tarvitsee apuja.

Piti varata jo naapuri torstaiksi koiraa ulkoiluttamaan. Minulla on silloin heti työpäivän jälkeen kokous kaupungilla. Ehdin olemaan siinä kokouksessa vajaan tunnin ja kiirehdin seuraavaan. Siskoni kehotti minua menemään SuperGreen-tilaisuuteen. Olen kotona vasta kymmenen maissa sinä iltana.

Keskiviikkona haen vara-avaimen toiselta naapurilta ja vien sen tälle koiran ulkoiluttajalle. Pitäisi varmaan vähän siivoilla torstaita varten. Vai antaisiko kaiken vaan olla ja olla niin boheemia?

Tänään löysin netistä kannustavan kirjan. Menin heti töiden jälkeen käymään kirjan painotalossa, mutta se oli jo kiinni. En aio maksaa 44 euroa kirjasta, jos saan sen hintaan 25-28 euroa. Täytyypä soittaa huomenna painotaloon. Juhapekka Tukiaisen kirjaa sain tänään luettua taas eteenpäin. Kirja todellakin mullistaa ajatuksia, joita on liitetty rapakuntoon ja yleensä kuntoiluun.