Olen ollut koko päivän kotona. En ole edes pihasta poistunut: poika käytti koiraa lenkillä. Nyt vielä yömyöhään kyllä lähden koiraa pissattamaan. Yöksi on varmaan tulossa pakkanen. Kymmenen aikaan illalla lämpöasteita oli enää vain kaksi.

Naapurin pojilla oli taas kavereineen aika meno päällä. Poikien vanhemmat ajavat taas takseja vuorotellen. Toinen ajaa yön ja nukkuu päivät sekä päinvastoin. Eli lapset elävät kuin pellossa. Tänään pojat kiipesivät kavereineen talonsa katolle ja ampuivat sieltä kuulapyssyllä ohikulkijoita. Onneksi minua ei nyt tulitettu, kuten viimeksi.

Ruuaksi tein perunamuussia ja kastikkeena oli pakkasesta otettu karjalanpaisti. Hedelmäsalaattiakin tuli syötyä. Ihmettelin pojalle että kuinka minulla voi olla aina vaan nälkä. Vatsa kurnii jo muutaman tunnin päästä syömisestä. Poika epäili että jos minulla on matoja. Tuskin on, silloinhan minä myös laihtuisin. Siitä tulikin mieleen että koiralle ja kissalle täytyy antaa matokuurit.

En tiedä menenkö huomenna töihin. Soitan puolenpäivän aikaan ja saan silloin tietää onko minulla uusi työpaikka. Jos on, niin sitten soitan nykyiselle pomolleni ja irtisanon itseni.

Poika valitteli flunssaista oloaan. Kuumetta ei ollut, vaan kurkkukipua ja nenän vuotamista. Saa kyllä mennä huomenna kouluun. Katsotaan kuinka tauti etenee. Laitoin lämpöjä takaisin päälle. Patterit ovat olleet jo jonkun aikaa pois päältä, mutta nyt alkaa taas jo kylmä ahdistaan.