Toinen siskoistani on NLP-kouluttaja. Hän on käyttänyt usein esimerkkinä äitiämme. Yksi tarina kertoo ihmisen vahvoista uskomuksista. Toinen lihasmuistista.

Äitini oli mennyt kasvimaalle ja laittanut jalkaansa kumisaappaat. Kasvimaalta palattuaan hän päivitteli, että kuinka jalat voivatkin olla turvoksissa. Hyvä kun sai saappaat riisuttua jaloista. Totesimme myöhemmin että äiti oli laittanut vahingossa jalkaansa siskoni saappaat. Ne olivat kaksi numeroa pienemmät kuin äidin saappaat. Äiti uskoi että hänellä oli jalat turvoksissa ja jalassa omat saappaat. Mieleen ei ollut tullut ollenkaan, että jaloissa voisivat olla väärän kokoiset saappaat.

Lihasmuisti. Äitini lähti kauppaan. Toisessa kädessä oli kauppakassi ja toisessa koira remmissä. Paluumatkalla hänellä oli kaksi kauppakassia, yksi molemmissa käsissä. Koira oli unohtunut kaupan pihaan. Äitini huomasi vasta vähän aikaa kotona oltuaan, että koira puuttui. Paluumatkalla oli ollut molemmissa käsissä jotakin. Lihasmuisti toimi. Koira oli varmaan ihmetellyt kaupan pihalla kun äitini touhukkaasti vaan käveli sen ohi. Tämä koira asuu muuten nykyään perheessämme.