Olin tänään Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella keskustelemassa maahanmuuttajista ja etnisistä vähemmistöistä. Lähinnä keskustelimme siitä, miten näitä aiheita käsitellään mediassa. Yliopiston tutkijat halusivat kuulla Matti Meikäläisten kommentteja. Keskusteluryhmämme koostui kolmesta naisesta, joten nyt oli äänessä Maija Meikäläiset. Keskustelu nauhoitettiin, mutta tutkimuksesta julkaistavassa kirjassa olemme salanimillä. Saimme eteemme erilaisia lehtijuttuja ja sitten kommentoimme niitä. Puhetta käytiin myös television, radion ja netin tarjonnasta. Ihan mielenkiintoinen tapaaminen, pari tuntia siinä kului kahvin äärellä. Kotiin saimme vielä yhden pitkän artikkelin, jossa kerrotaan Kongosta. Tutkija soittaa huomenna ja kysyy mielipidettä jutusta.

Vein pojan tänään kaverilleen samalla kun matkasin tuonne yliopistolle. Tulee sitten bussilla kotiin ja toivottavasti ajoissa. Hän on ollut tavallista väsyneempi viime aikoina. Eilenkin meni nukkumaan jo ennen kymmentä. Tänäänkin aikoo mennä samaan aikaan. Olen hieman huolestunut hänen silmien räpsyttelystä ja silmien hieromisesta. Olen aivan varma että hänen silmänsä rasittuvat tietokoneen äärellä. Meidän tietokoneen näyttö on ihan OK, mutta pojan kaverilla on vanha välkkyvä näyttö. Ensi viikolla pojalla on koulussa terveystarkastus ja menen sinne mukaan. Laitoin jo esitietokaavakkeeseen pyynnön kunnollisesta näöntarkastuksesta. Esitietokaavakkeet olivat kyllä aika perseestä. Oppilaalle ja huoltajalle oli omat kappaleet. Henkilötietojen lisäksi tivattiin vaikka mitä. Kysymykset oli laadittu siihen malliin että tuli sellainen olo että epäillään melkein rikolliseksi. Piti puolustautua, vaikka ei ole oikein syytettynäkään. Kysyttiin käytämmekö huumeita, nuuskaa tai muita päihteitä. Koska äidillä alkoi kuukautiset. Miten vietämme perheen yhteistä aikaa ja syömmekö lämpöisen aterian yhdessä päivittäin. Hauskin kysymys oli tämä: jos olette eronneet, tapaako lapsi molempia vanhempiaan? Vastasin että äitiä tapaa päivittäin, mutta isää melko harvoin. Oletuksena voisi pitää sitä että lapsi todella tapaa kanssaan asuvaa huoltajaa päivittäin ja kysyttäisiin vain etävanhemman tapaamiset.

Täytin myös pojalle annetun kaavakkeen. Poika pelasi samalla yläkerrassa ja minä huutelin kysymyksiä alakerrasta. Kiveksien ja esinahan kunto kysyttiin tarkkaan. Sanoin pojalle, että varautuu siihen että terveydenhoitaja tarkastaa koko vehkeen. Lisätoiveisiin laitoin että terveydenhoitaja korostaisi pojalle liikunnan tärkeyttä. Puhun samaa asiaa myös opettajalle. Lapset tuntuvat aina arvostavan muiden aikuisten puhetta enemmän kuin sen kotona asuvan.

Ex-poikaystävältä tuli tänään kortti Dinardista.